Spoofy-niminen kyberturvallisuutta käsittelevä peli julkaistiin 27.11. Pelin idea tuli CGI:ltä ja mukaan haettiin oppilasryhmät Espoosta ja Turusta kehittämään peliä yhdessä yrityksen kanssa. Molemmista kaupungeista valikoitui  kaksi luokkaa mukaan projektiin, ja keväällä pidettiin oppilaiden ja yrityksen edustajien tapaamiset. Tapaamisissa ideoitiin peliä, ja oppilaat pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi pelin värimaailmaan ja sisältöihin.

Yhteiskehittäminen tuo mukavaa vaihtelua koulun  arkeen

Elokuussa Juvanpuiston koulun 2. luokkalaiset pääsivät testaamaan peliä ensimmäistä kertaa. Pelin ideana on tutustuttaa lapset kyberturvallisuuteen, ja opettaa turvallisia tapoja käyttää internetiä. Useat kakkosluokkalaiset eivät ole vielä kovin aktiivisia internetin käyttäjiä. Pelissä liikutaan hahmolla, joka tapaa erilaisia henkilöitä ja pulmia, ja joita ratkomalla pääsee pelissä eteenpäin.

Lasten mielestä on ollut kivaa olla mukana kehittämässä peliä. Juvanpuiston koulun opettajan Kati Männistön mukaan yhteiskehittäminen on sujunut mukavasti ja yrityksen kanssa on ollut helppo sovittaa esimerkiksi tapaamiset normaaliin arkeen. Männistön mukaan oppilaat ovat olleet positiivisin mielin mukana testaamassa peliä, ja testaamisen ansiosta nousi keskustelua esimerkiksi siitä, kuinka peli saataisiin pelattavammaksi oppilaille, joilla ei ole vielä kunnollista lukutaitoa.

Spoofy-kyberturvallisuuspeli on Juvanpuiston 2. luokkalaisten mielestä ollut kiva, koska sen kautta oppii lukemaan ja se opettaa nettikäyttäytymistä ja sitä pelatessa joutuu käyttämään aivoja. Oppilaiden mielestä peli on tarjonnut paljon uusia juttuja, mutta ne ovat olleet helposti ymmärrettäviä.

Turun Yli-Maarian koulun 2.-luokan opettaja Suvi Kallion mukaan on ollut hienoa päästä mukaan pelin suunnitteluun jo alusta alkaen. Aihetta lähestyttiin monista eri näkökulmista ja oppilaat pääsivät vaikuttamaan mm. pelin graafiseen ilmeeseen, sisältöihin ja terminologiaan. Kallion mukaan oppilaat ovat olleet todella innolla mukana. He ovat kokeneet pelin innostavaksi ja jännittäväksi seikkailuksi, jossa opitaan tärkeitä taitoja. Syksyllä peliä testasivat myös muut koulun alkuopetusluokat.

Osallistuminen ei jäänyt vain yhteen kertaan

Toukokuun ideointityöpajojen jälkeen pelin eri versiota testattiin syksyllä kouluilla. Palaute ja kehitysehdotukset lähetettiin koululta kehittäjille. Projekti huipentui marraskuun lopussa, kun oppilaat pääsivät mukaan pelin julkaisutilaisuuteen CGI:n pääkonttorille Helsingin Pitäjänmäkeen, ja näin näkemään oman osallisuutensa vaikutukset lopulliseen tuotteeseen.

Lue CGI:n tiedote tästä: https://www.cgi.fi/fi/uutiset/alakoululaiset-saavat-mobiilipelin-digiturvataitojensa-treenaamiseen

Virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat oppimiseen uusia mahdollisuuksia. Reaalimaailma voi siirtyä 3D -ulottuvuuteen ja kotisivu muuttua virtuaaliseksi kotitilaksi. Opetus voidaan järjestää aika -ja paikkariippumattomasti mm. etäopetuksen avulla. Kommunikointi tapahtuu monipuolisten vuorovaikutustyökalujen avulla. Virtuaaliympäristöt tukevat opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja projektimuotoista oppimista, jossa oppilaalla itsellään on aktiivinen rooli.

Fyysisten oppimisympäristöjen pedagogisen suunnittelun lisäksi Finpeda Oy kehittää Finpeda Virtual Space (FVS) – vuorovaikutteista virtuaaliympäristöä, joka tarjoaa edellä mainittuja virtuaaliympäristöjen ominaisuuksia. Turun osahankkeen perusopetuksen kokeilussa virtuaaliympäristöä haluttiin erityisesti kehittää käytettäväksi virtuaalikouluna.

Kokeilun ensimmäisessä osassa Turun Ypsilonin monitoimitalon rakennussuunnittelun aikana toteutettu arkkitehdin 3D -tietomalli tuotiin yrityksen selainpohjaiseen FVS -ympäristöön ja tutkittiin, miten tekninen mallinnustyö tietomallista virtuaaliympäristöksi voidaan tehdä mahdollisimman sujuvasti. Yhteistyötä tehtiin niin yrityksen, hankkeen kuin arkkitehtitoimiston kanssa. Dokumentti mallinnusprosessista 

Kokeilun toisessa osassa malli annettiin Turun Yli-Maarian koulun opettajien käyttöön hyödynnettäväksi virtuaalisena oppimisympäristönä. Kokeilussa tutkittiin, minkälaisia oppimiskokonaisuuksia alustalla voi tehdä ja mitä ominaisuuksia virtuaalikoulun pitäisi sisältää. Opettajat suunnittelivat erilaisiin valmiisiin virtuaalihuoneisiin uusia pedagogisia sisältöjä ja oppimisprojekteja, joita he koekäyttivät luokkansa oppilaiden kanssa.

Virtuaalihuoneiden päälle tuotettiin sähköisen oppimisympäristön toiminnallisuuksia; mm. jaetut ja etänä yhteisesti muokattavat dokumentit, keskustelu -ja kommunikaatiotyökalut (teksti, kuva, ääni, video), käyttäjien avatar-hahmot, virtuaalisia videoseiniä esityksiin sekä kalustekirjasto ja mallinnettuja objekteja, joiden avulla tiloista luotiin myös visuaalisesti mielekkäitä.

Kokeilua varten luotiin virtuaalihuone Meeting Room, joka toimi kokeilun virtuaalisena koulutus- ja tapaamispaikkana. Tilassa pidettiin kokeilun loppureflektio, jossa projektit esiteltiin toisille. Lisäksi palautetta kerättiin opettajilta ja oppilailta sähköisten kyselyjen avulla.

Kokeilun tuloksena mallinnettiin prosessi arkkitehtimallin tuomisesta FVS-virtuaaliympäristöön sekä monipuolisia opettajien ja oppilaiden pedagogisia esimerkkejä alustan pilottikäytöstä virtuaalisena kouluympäristönä. Alustaa tullaan kehittämään eteenpäin käyttäjäpalautteen pohjalta erilaisissa projekteissa. Positiiviset kokemukset antoivat vahvistuksen, että on aika miettiä liiketoimintamallia alustan käyttöönotoksi virtuaalikouluna yksittäisen opetusryhmän, koulun ja kaupungin tasolla. – Virtuaalikoulu toimii erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaisena projektin virtuaalisena kotipesänä ja pelillisenä oppimisympäristönä, vaikka fyysinen kotipesä olisi edelleen koulussa, toteaa Finpeda Oy:n CEO Pasi Mattila.

Kokeilun prosessista ja tuloksista voit lukea lisää oheisesta “white paper” -artikkelista: Virtuaalisen tilan hyödyntäminen oppimisympäristönä

Sähköiset yo-kertauskurssit lukioon

Abinetti-palvelun yo-kertauskurssit matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta olivat testattavana useammalla lukion kertauskurssilla. Yritys keräsi kokeilun jälkeen palautetta sähköisella palautekyselyllä sekä opettajilta että opiskelijoilta. Tavoitteena oli saada käyttäjäkokemuksia Abinetti-järjestelmästä ja tutustuttaa opiskelijat järjestelmän käyttöön.

valmennuskeskus.fi

Sähköinen yo-koe vuonna 2026: Abitti 2

Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) mukaan uusi Abitti 2 -koejärjestelmä on käytössä ylioppilaskokeissa syksyn 2026 tutkinnosta alkaen. Se otetaan käyttöön kaikissa kokeissa samaan aikaan. Abitti 1:n käyttö estettiin 16.4.2026, joten kertauskurssit ja harjoituskokeet tehdään nyt Abitti 2:lla.

Mikä muuttuu kokelaalle?

• Kokelas ei enää käynnistä konetta USB-tikulta. Hänen tietokoneelleen asennetaan valmiiksi kokelassovellus, joka muodostaa yhteyden koetilan palvelimeen. Linux-koneilla käytetään edelleen kokelastikkua.
• Erilliset Linux-työpöytäohjelmat vaihtuvat verkkoselaimessa toimiviin oheisohjelmiin. Tämä koskee myös matematiikan, fysiikan ja kemian kokeita.
• Kokelas vastaa siitä, että hänen koneeseensa on asennettu oikea sovellusversio. YTL ilmoittaa version noin kuukautta ennen tutkintokerran ensimmäistä koetta.
• Kokeessa ei ole pääsyä internetiin, joten kaiken tarvittavan aineiston on oltava kokeessa mukana.

Näin harjoittelet vanhoilla yo-kokeilla

Yle Abitreenien yo-koekoneella voi harjoitella aiempien vuosien yo-kokeilla. Kone tarkistaa monivalinta- ja aukkotehtävät automaattisesti. Muissa tehtävissä voit verrata vastaustasi YTL:n hyvän vastauksen piirteisiin, joita on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Kokeile myös oheisohjelmia hyvissä ajoin: YTL:n mukaan riittää, että hallitset yhden samaan tarkoitukseen tarkoitetun ohjelman.

Jos lukeminen tai kirjoittaminen tuntuu kokeissa erityisen raskaalta, lue myös lukivaikeudesta.

Lähteet

• Ylioppilastutkintolautakunta: Abitti 2 – Ylioppilastutkinnon uusi koejärjestelmä
• Yle Abitreenit: Harjoittele yo-kokeilla

Olemme keränneet oppeja kokeiluista ja laajemmin yritysten ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä hankkeessa reilun kahden vuoden ajan. Oppeja on tullut yritysyhteistyöstä kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen näkökulmasta muun muassa yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisen vahvuus erityisesti osallistavana ja aktivoivana toimintamallina nousi selvästi esille, kun pohdimme hankkeessa opittua ja myös yrityksiltä kerätyn palautteen perusteella. Useimmiten yhteiskehittämisen malli piti osahankkeissa luoda tyhjästä hankkeen myötä, joten koko prosessista saatiin arvokasta kokemustietoa. Yksi opeista on kokeilutoimintaan väistämättä kuuluva epäonnistumisen salliminen. Tämä monesti suomalaisille haastava näkökulma on kuitenkin monesti myös se opettavin. Niinpä myös kokemistamme ja julkaisuun kootuita yhteiskehittämisen kipupisteistä on varmasti hyötyä muille, kun toimintaa aloitetaan. Voimme ylpeydellä todeta, että olemme onnistuneet myös juurruttamaan kehittämämme kokeilutoiminnan osaksi opetusalaa hankekaupungeissa.

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt tehdään yhdessä

Yhteistyö ja ennakkoluulottomuus ovat avainasemassa, kun lähdetään kehittämään kokonaan uusia toimintatapoja ja rikkomaan perinteisiä raja-aitoja. Lähdimme esimerkiksi valjastamaan fyysisiä oppimisympäristöjä testialustoiksi ja mahdollistamaan aivan uudentyyppiset kokeilut oppimisympäristöissä. Ne mahdollistavatkin muun muassa erilaiset uraauurtavat IoT-menetelmin tapahtuvat tilankäytön seurannat. Pääsimme yhteiskehittämään myös muita, esimerkiksi muunneltaviin oppimisympäristöihin keskittyneitä ratkaisuja.

Vaikka uudet muunneltavat tilat mahdollistavat opetuksen aivan uudella tavalla, on oppiminen siirtymässä yhä enemmän myös koulutilojen ulkopuolelle – vaikka koko kaupunkiympäristöä hyödyntäen. Lisätyn todellisuuden (AR) –ratkaisut ja virtuaaliset opetustilat olivat yksi mielenkiintoisimmista kehityskohteista. Vilkaise julkaisusta huikeista tekemistämme kokeiluista!

Nostimme myös oppimisessa ja koulutuksessa syntyvän datan julkaisun osaksi. Meillä on käytössä jatkuvasti enemmän tietoa, mutta sen hyödyntämisen kysymykset ja eettiset pohdinnat vaativat vielä työtä ja linjanvetoa.

Toteutimme hankkeen toimintaan osallistuneille yritykselle kyselyn, jonka perusteella yritykset ovat olleet toimintaan erittäin tyytyväisiä. Uusia tuotteita, toimintamalleja, osaamista, ymmärrystä ja verkostoja on syntynyt valtavasti. Tästä on hyvä jatkaa koulujen ja oppilaitosten yritysyhteistyön kehittämistä edelleen.

Hankkeen hyvä yhteishenki osoitti voimansa hankkeemme loppujulkaisun kirjoittamisessa. Koko hanketiimi oli mukana, kun kokosimme hankkeessa kertyneitä oppeja kansien väliin. Olemme lopputulokseen huikean tyytyväisiä. Käythän itsekin vilkaisemassa ja poimimassa parhaat opit käyttöön!

Tutustu selailtavaan versioon täällä tai lataa julkaisu itsellesi täällä.

Edit. 13.8.2020 / Kilpailu on päättynyt ja toteuttaja on valittu.

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt järjestää tarjouskilpailun hankkeen päätösseminaarin toteuttamisesta virtuaalisesti. Päätösseminaarin tavoitteena on kertoa kiinnostavalla ja tuoreella tavalla hankkeen toiminnasta sekä siitä, miten hankkeessa tehty toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on korkeatasoinen, visuaalisesti vaikuttava ja osallistava virtuaalinen toteutus. 

Päätösseminaari pidetään 6.10.2020 iltapäivällä. Tapahtuman kesto on noin 3-3,5 tuntia (esim. klo 13-16) sisältäen seminaariosuuden (keynote -puheenvuorot), virtuaalisen messuosaston tai vastaavan sekä verkostoitumista.

Hankkeen luonteen mukaisesti myös päätösseminaarin tulee olla tulevaisuutta visioiva ja sisältää innovatiivisia teknologisia ratkaisuja. Hankkeen visuaalista ilmettä hyödynnetään raikkaalla tavalla tapahtuman kaikissa osuuksissa. Visuaalinen ohjeistus on liitteessä 1.

Tarjouksia pyydetään 29.6.2020 klo 16:00 mennessä.

Katso tarkemmat tiedot tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä:

Tarjouspyyntö

Liite 1: Hankkeen visuaalinen ohjeistus

Liite 2: Helsingin kaupungin tietosuoja- ja salassapitoliite

Liite 3: Sopimusluonnos

Tarkentavia kysymyksiä tarjouspyyntöön

Kysymys 1: Yrityksemme ei täytä tiettyä kohtaa tarjouspyynnöstä, kannattaako meidän silti jättää tarjous?
Vastaus: Tarjous kannattaa jättää, vaikka yritys ei täyttäisi kaikkia tarjouspyynnössä mainittuja kohtia.

Kysymys 2: Odotamme uusia rohkeita avauksia- Mitä tämä käytännössä teillä tarkoittaa?
Vastaus: Uusilla rohkeilla avauksilla tarkoitetaan toteutustapaa, joka poikkeaa perinteisestä videokonferenssista. Uusi toteutustapa voisi olla esimerkiksi studion lähetyspaikan ilme, joka poikkeaa perinteisestä studiosta. Virtuaalitapahtuma käsittelee tulevaisuuden uudenlaista oppimista, joten yhteys oppimisen ympäristöihin saa näkyä toteutuksessa.

Kysymys 3: Mitä virtuaalisella messuosastolla tarkoitetaan käytännössä, joka tapahtumaan halutaan? Kuka esittelee ja mitä?
Vastaus: Virtuaalisella messuosastolla tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta näkyä tapahtumassa esimerkiksi siten, että A) yritysten logot ja mahdollinen muu sisältö (esim. video) näkyvät osallistujille B) osallistujat voivat keskustella yritysten edustajien kanssa, esimerkiksi chatin tai videon välityksellä

C) tai näkyvyys varmistetaan jollain muulla innovatiivisella tavalla

Kysymys 4: Keitä puheenvuorojen pitäjiä olette mahdollisesti vahvistaneet tapahtumaan jo tai olette vahvistamassa?
Vastaus: Puheenvuorot tulevat olemaan mm. Helsingin kaupungin johdosta, opetusteknologia-alan asiantuntijoilta ja kokeilukulttuurin kehittäjiltä.

Kysymys 5: Maksavatko kumppanit Helsingin kaupungille heille toteutetuista osastoista ja onko nämä osastojen suunnittelu ja toteutuskustannukset tarkoitus mahduttaa kokonaisbudjettiin?
Vastaus: Kumppanit eivät maksa Helsingin kaupungille osallistumisesta tapahtumaan.

Kysymys 6: Meillä ei ole riittäviä suosituksia suurten virtuaalitapahtumien järjestämisestä. Voimmeko silti jättää tarjouksen?
Vastaus: Voitte silti jättää tarjouksen ja mainita ne referenssit, joita teillä on.

Kysymys 7: Työsuunnitelmaan liittyen, voisitteko vielä ystävällisesti tarkentaa, että toivotteko erikseen presentaatiota yleisesti tapahtumasta ja sitten siihen päälle tätä työsuunnitelmaa vai voiko kuvaus olla tarjottavasta kokonaisuudesta ja yhdellä-kahdella sivulla kuvattu projektin eteneminen? Toisin sanoen, mitä toivotte näkevänne, kun saatte työsuunnitelman eteenne?
Vastaus: Työsuunnitelmassa toivomme saavan selkeän suunnitelman tapahtuman toteuttamiseksi. Työsuunnitelman muodolla ei ole merkitystä.

päätösseminaaritarjouspyyntö

Muuntojoustavan oppimisympäristön kehittäminen alkuopetukseen

– Ei jäädä kesälomalle! Näin toivoi eräs oppilas Turun Yli-Maarian koulun Moision yksiköstä, jossa kokeiltiin opiskelua Lekolarin varustamassa pulpetittomassa malliluokassa kevään 2018 aikana.

Koulun alkuopettajat suunnittelivat yhdessä Lekolarin edustajien kanssa uudenlaisen alkuopetuksen opetustilan. Luokkatila uudistui myös kiintokalusteiden osalta. Yritys laati toiveiden perusteella muutaman mallin, joista valittiin toteutukseen paras. Avainteemoina olivat muunneltavuus, viihtyvyys, ergonomia ja kalusteiden toimivuus. Suunnittelussa huomioitiin alkuopetuksen pedagoginen luonne ja tarpeet. Kokeilu tehtiin täysin vastikkeettomasti.

Luokassa on erityyppisiä tuoleja niin rauhalliseen kuin aktiivisempaankin istumiseen sekä kevyitä muotopöytiä, joista voi tarpeen mukaan muodostaa helposti erilaisia ryhmiä. Oman pulpetin sijaan jokaisella oppilaalla on oma laatikko kirjoille ja vihkoille sekä seinällä koukku johon voi ripustaa repun. Luokan nurkkaan on luotu pieni rauhallinen tila raheilla ja pyöreällä pöydällä. Nurkkauksen vieressä pehmeä satamatto tuo iloa matematiikan oppimiseen. Kun koko luokka on yhteistä tilaa, vahvistuu yhteishenkikin.

Kuukauden ajan koulun alkuopetusluokat käyttivät tilaa vuorotellen ja antoivat vapaamuotoista palautetta tilan toimivuudesta ja kalusteiden sopivuudesta oppimisympäristöön. Tilan yhteissuunnittelun ja palautteen avulla yritys sai erilaisia näkökulmia ja tietoa käyttäjien tarpeista uudenlaisten alkuopetuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun vanhassa koulurakennuksessa. Kokeilu tuki myös käyttäjälähtöisen suunnittelumallin kehittymistä. Kokeilun avulla yrityksen tunnettavuus koulukalustetoimittajana lisääntyi. Yritys sai kokeilusta myös referenssin ja voi käyttää sitä jatkossa omana markkinointimateriaalinaan.

– Uutta on aina kiva päästä kokeilemaan, jos se tuntuu palvelevan opiskelua. Saimme uuden ja valoisan luokan, jossa istumapaikkojen paikkaa voi usein vaihdella. Ryhmätyöt saivat uudet muodot ja erilaiset istuimet innostavat oppijoita. Oppilaat ovat jotenkin paremmin autettavissa näiden uusien pöytien äärellä. Pöytien ääressä oppilaidenkin tulee välillä työskenneltyä seisten. Säilytyskalusteilla saa luokkatilaan jaettuja tiloja. Luokkatilaa käyttävät myös muut alkuopetusryhmät sähköisen varauskalenterin kautta. Olen iloinen, että minä ja luokkani tuli valituksi kokeiluun mukaan, toteaa 2A -luokan opettaja Riitta Lahtinen.

Älykkäät ja uudenlaiset ratkaisut parhaimmillaan sujuvoittavat ja helpottavat ihmisten työtä. Siistijöillä on keskeinen rooli koulutilojen siisteyden ja viihtyvyyden ylläpitäjinä, joissa liikkuu päivittäin suuri määrä ihmisiä. Hohde Kaarina Oy suunnittelee ja toteuttaa älykkäitä puhtaanapitoratkaisuja kodin ja muiden kiinteistöjen laatta-, lasi-, kivi- ja betonipinnoille. Yritys pinnoittaa valitut kohteet ympäristöystävällisellä ja turvallisella nanopinnoitteella, joka helpottaa siivousta ja antaa kestävän suojan likaantumista ja kosteutta vastaan.

Turun osahankkeessa yrityksen oli tarkoitus kokeilla ratkaisuaan ammatti-instituutin älykortteli-hankkeessa, jossa oli tarkoitus tutkia pinnoitteen hyötyjä oppilastöinä valmistuvien omakotitalojen erilaisilla seinä -ja lattiapinnoilla. Kokeilu levitettiin myös perusopetuksen puolelle, jossa tuotteen ja palvelun hyötyjä haluttiin selvittää kaupungin julkisissa tiloissa, tässä tapauksessa koulurakennuksissa.

Perusopetuksen kokeilu tehtiin yhteistyössä hankkeen, yrityksen, kaupungin tilapalveluiden ja puhtaanapitopalveluita tuottavan Arkea Oy:n kanssa. Syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana kokeilu toteutettiin Turun Yli-Maarian koulun Moision yksikössä sekä Wäinö Aaltosen koulussa. Molemmissa kohteissa pinnoitettiin sovittujen saniteettitilojen kaakelipinnat, altaat ja hanat.

Tavoite oli selvittää, kuinka paljon nanoteknologialla pinnoitetut pinnat säästävät siistijän aika- ja puhdistusaineresursseja suhteessa nykyiseen toimintaan. Samalla kartoitettiin miten pinnoite vaikuttaa erilaisilla pinnoilla pintahygieniaan sekä kitka- ja kiilto-ominaisuuksiin.

Tulosten mukaan siivoukseen käytettävä aika, vedenkäyttö sekä pintojen kosteus vähenivät, sekä tilojen puhtaustaso parantui silminnähden verrattuna aikaan ennen pinnoitusta. Samalla pintahygienia parani huomattavasti jopa sairasvuodeosaston vaatimalle tasolle. Kitkaominaisuudet eivät myöskään muuttuneet. Kiiltomittauksissa pystyttiin havaitsemaan, että käsitellyt laatat heijastivat valoa jopa 15% paremmin kuin käsittelemättömät. Toki pinnoitetut alueet olivat suhteellisen pieniä ja Moisiossa tilojen käyttäjämäärät eivät olleet kovin isot, joten liian suuria johtopäätöksiä käytetyn ajan suhteen ei kannata tehdä. Haastattelujen perusteella myös koulujen opettajat kokivat tilojen pintojen puhtaustason parantuneen aikaisemmasta. Lisää kokeilun tuloksista pääset lukemaan tästä.

Yritys pääsi kokeilun avulla tekemään palveluaan tunnetuksi Turun kaupungin sivistystoimialan julkisiin tiloihin. Erityisesti palveluun tutustuivat kokeilun aikana kaupungin palvelupäällikkö sekä palveluntuottaja Arkea Oy, joka sai tietoa ja kokemusta ratkaisusta, joka voisi helpottaa heidän henkilökuntansa työtä. Kokeilun aikana kehitettiin myös toimivaa raportointipohjaa, joka on tarpeeksi kattava ja samalla helppokäyttöinen palveluntuottajan toimintaympäristössä.

Kokeilun tuloksista informoidaan laajemmin kaupungin tilapalvelukeskuksen ihmisiä ja hankinnasta vastaavia tahoja sekä pohditaan laajempaa kokeilua kaupungin muissa kohteissa. Jos tulokset ovat laajemmin positiivisia, palvelun käytön voisi ottaa osaksi esim. uusien oppimisympäristöjen saniteettitilojen suunnittelua.

– Kokeilu onnistui todella hyvin ja saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa julkisissa pilottikohteissamme. Palvelumme hyödyt näyttävät olevan kiistattomia myös erityyppisissä korkeaa puhtaustasoa vaativissa julkisissa kohteissa. Uskomme että koronan jälkeisellä ajalla julkisten tilojen puhtaustaso nousee entistäkin tärkeämpään asemaan, toteaa Hohde Kaarina Oy:n CEO Jere Hedman.

 

Oulussa Hintan koulun nopeat kokeilut ovat edenneet vauhdilla syksyn lyhenevistä päivistä huolimatta. Valoa, liikettä ja oppimisen iloa tuottaa koulun sydämenä toimiva yhdistetty kirjasto- ja tietokonetila eli oppimistori, jota Oulun nopeissa kokeiluissa hyödynnetään testialustana. Oppimistorilla Lekolar-Printel Oy yhteiskehittää koulun opettajien ja oppilaiden kanssa Makerspace-tilakonseptia. Kokeilussa on tarkoitus luoda skaalautuva, kouluja mahdollisimman hyvin palveleva tilakokonaisuus, jossa keskiössä on toiminnallisuutta tukeva oppimisympäristö. Tilassa painotetaan tekemisen-kulttuuria, jossa oppiminen tapahtuu niin elektronisten kädentaitojen kuin perinteisen rakentelun ja askartelun avulla.

Käytännössä Lekolar kokeilee Hintan koulun kanssa erilaisia kalusteita ja välineitä, jotka voisivat sopia toiminnallista tukevan oppimisympäristön tuotekokonaisuuteen. Yritys kerää koulun opettajilta ja oppilailta palautetta siitä, miten tilassa erilaiset ratkaisut palvelevat koulussa työskentelyä, erityisesti toiminnallisen oppimisen näkökulmasta. Lekolarin projektimyyntipäällikkö Mika Parkkisenniemi kertoo, että yrityksen tavoitteena on kokeilusta saatavalla tiedolla kehittää makerspace-tilankonseptista entistä parempi, jotta mallia voidaan jatkossa skaalata muihinkin kouluihin.

”Tässä on ideana myös jatkokehittäminen. Me kyllä tullaan tästä saamaan sellainen malli, että sitä pystytään sitten monistamaan muillekin.”

Parkkisenniemi näkee koulun kanssa käytävällä yhteistyöllä selviä hyötyjä yritystoiminnan kannalta. Lekolar menee aina pedagogiikka edellä esimerkiksi oppimisympäristöjen rakentamishankkeisiin. Tällainen yhteistyömalli antaa yritykselle äärimmäisen arvokasta tietoa ja palautetta siitä, mitkä ratkaisut toimivat parhaiten uuden makerspace-tilan rakennusosina. Vaikka yrityksessä on vankkaa opettajakokemusta, niin Parkkisenniemen mukaan ajan hermoilla pysyminen vaatii jalkautumista kouluille ja kokeilemaan käytännössä asioita opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulumaailma muuttuu jatkuvasti ja parempien tuotteiden kehittäminen vaatii juuri tällaista yhteistyötä.

”Konkretia tässä on se hyvä puoli. Saadaan sitä käyttäjäkokemusta, joka on meille arvokasta. Ja vahvistusta siihen, mitä valintoja tehdään.”

Yhteistyö innovaatioalustana toimivan Hintan koulun kanssa on toiminut hyvin niin Parkkisenniemen kuin koulun innovaatio-opettajan Pekka Pöyhtärin mielestä. Nopean kokeilun onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että yrityksen lisäksi koulu sitoutuu yhteiskehittämiseen. Hintan koulu, rehtori Matti Aholan johdolla on erinomaisesti mahdollistanut yritykselle puitteet makerspace-konseptin kehitystyölle. Parkkisenniemi kehuu erityisesti sitä, että koulussa on loistava tekemisen meininki ja testattaviksi tuotavien ratkaisujen käyttöönotto on nopeaa. Sen lisäksi, että yritys saa arvokasta palautetta koululta, näkee Pöyhtäri myös koulun oppivan makerspace-tilan kehittämisprosessista. Esimerkiksi kokeilukulttuuria ja siihen liittyvää ajattelumallia voidaan hänen mukaan hyödyntää monessa muussakin asiassa kouluarjessa.

Seuraavaksi Pöyhtäri ja Parkkisenniemi istuvat alas ja keskustelevat, miten makerspace-tilasta saataisiin vielä houkuttelevampi käyttää. Pöyhtäri kertoo, että juuri visuaalisuus on merkittävä tekijä, jolla houkutellaan lapsia tilan käyttöön. Ehdotuksina nousee esille, että voitaisiin kokeilla tilakonseptissa tietynlaisia verstaselementtejä seinillä ja erilaisia valkotauluja lasten töiden dokumentointia ja esillepanoa varten. Konseptin kehitystyö jatkuu edelleen kohti uusia kokeiluja.

Tiedote, julkaisuvapaa 16.12.2019

Koulut nopeiden kokeilujen alustana eri puolilla Suomea

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke lähti alusta saakka murtamaan raja-aitoja yritysten ja koulujen välisestä yhteistyöstä. Toiminnan edetessä tavoitteessa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Kouluja on avattu kokeilualustaksi yrityksille nopeiden kokeilujen ohjelman myötä.

Keväällä 2019 suunnitelmista päästiin konkretiaan, kun yhteiset koulujen arjesta poimitut haasteet julkaistiin yhtä aikaa 4 kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Oulussa.

Yhteistä kaikille on yritysten toimintaedellytysten edistäminen mahdollistamalla yhteiskehittäminen koulujen kanssa.

Haasteet muotoiltiin viiden yhteisen kattoteeman alle

Hankkeen väliseminaarissa kesäkuussa julkaistut haasteet niputettiin viiden kattoteeman alle.

Haasteteema 1: Digitaalisuus, tekoäly, pelillisyys oppimisessa

Helsingissä tämän teeman alla julkaistiin haaste ”lasten ja nuorten liikkumista edistävät innovatiiviset ratkaisut”. Haastetta ratkomaan valittiin kaksi yritystä, joka nyt tekevät kokeilua helsinkiläisissä kouluissa.

Yritys: Superlaiffi

Supelaiffin kokeilun tavoitteena on saada tietoa ja kokemusta, jotka auttaisivat päättämään, kannattaako yrityksen tehdä oma sovellus uudelle asiakasryhmälle – alle 16-vuotiaille. Nopean kokeilun aikana tuotetta käytetään osana kahden alakoululuokan liikunnan opetusta.

Yritys: 4 Feet Under – Subsoccer-peli

Nopean kokeilun tavoitteena on kerätä tuotteesta käyttäjäkokemuksia, jotta pelin ominaisuudet tukisivat entistä paremmin koulun arkea ja lisäisivät nuorten fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Peliä yhteiskehitetään osana koulun välituntitoimintaa sekä oppitunteja.

Haasteteema 2: Älykkäillä ratkaisuilla kohti kestävää ja ekologista tulevaisuutta

Helsingissä tätä teemaa lähestyttiin ”Ekologista ajattelua ja toimijuutta oppimisympäristöissä tukevat älykkäät ratkaisut” -haasteella, jota toteuttamaan valittiin Kasviportaat Oy.

Yritys: Kasviportaat Oy

Nopean kokeilun tavoitteena on kehittää Supragarden-vesiviljelyjärjestelmää koulun eri oppiaineiden opetukseen soveltuvaksi. Konkreettisena tavoitteena on kehittää tuotteesta selkeät myytävät konseptit opetuskäytössä eri luokka asteille.

Haasteteema 3: Tilahallinnan uudet ratkaisut oppimisympäristöissä

Oulussa haasteiden kohdeympäristönä toimi Hiukkavaaran monitoimitalo, jossa on käytössä uudet avoimet oppimisympäristöt. Kolmannen haasteteeman alle Oulussa muotoiltiin Tilojen hallinta uusissa oppimisympäristöissä -haaste, jota ratkomaan valittiin Timmi Software Oy.

Yritys: Timmi Software Oy

Kokeilun tavoitteena on kehittää RFID-tunnisteisiin perustuvaa tuotetta, jolla voidaan parantaa oppilaiden ilmoittautumista ja itseohjautuvuutta tiloihin ja oppitunneille. Lisäksi kokeiltavalla tuotteella haetaan vaihtoehtoja oppilaiden läsnäolon seurantaan ja yleisesti tilojen varaukseen avoimissa oppimisympäristöissä.

Haasteteema 4: Koko kaupunki oppimisympäristönä

Turussa perusopetuksen puolella julkaistiin haaste siitä, miten kaupungin liikuntapaikkoja voisi hyödyntää kaikkien koulujen digitaalisina, liikuttavina ja aktivoivina oppimisympäristöinä. Kokeiluympäristönä toimii Turun urheilupuiston alue. Kokeiluja toteuttamaan valittiin kaksi yritystä, jotka kehittävät pelillisiä ja karttapohjaisia seikkailupolkuja, joiden rastien sisällöntuotannossa ja muussa yhteistyössä on koulujen lisäksi mukana alueen muita toimijoita.

Yritys: LudoCraft

LudoTrek -peli on pelistudio LudoCraftin uusi tuote, joka tukee perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja toiminnallista oppimista uudella ja innostavalla tavalla. Päämääränä on skaalata alun perin pelitutkimushankkeessa kehitetty ja positiivista palautetta saanut peli opetussektorille peruskouluikäisten lasten ja nuorten käyttöön. Kokeilun keskeisin tavoite on käyttäjäpalautteen kerääminen suunnitelluista sisällöistä ja kokeilun aikana tehtävästä toteutuksesta.

Yritys: Citynomadi

Citynomadi Oy:n kanssa luodaan urheilupuiston alueelle käyttäjälähtöisesti tuotettuja seikkailupolkuja. Tarkoitus on kehittää Koulunomadi -sovellusta käyttäjäpalautteen perusteella entistä pedagogisemmaksi sekä laajentaa peliominaisuuksien hyötykäyttöä eri koulutusasteilla ja pilotoida alustaan uutta AR-ominaisuutta.

Haasteteema 5: Ketterät ratkaisut oppimisen ja osaamisen tukemiseen

Oulussa tämän teeman alle muotoiltiin haaste ”yksilöllisen oppimispolun seuranta”. Tätä haastella syksyn aikana on lähtenyt totetuttamaan Qridi Oy.

Yritys: Qridi Oy

Kokeilussa yhteiskehitetään yrityksen oppimisen ja arvioinnin alusta -tuotetta vastaamaan yksilöllisen oppimispolun seurannan haasteisiin vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Kokeilussa aiotaan osallistamalla ymmärtämää haasteen ongelmat eri tasoilla ja luoda ideoiden pohjalta suunnitelmat uuden käyttöliittymän rakentamiseksi.

Kokeilut käynnissä syksyn aikana

Mukana olevissa kaupungeissa kokeiluja on lähestytty eri tavoin, mutta kaikille yhteistä ovat koulujen arjesta etsityt haasteet ja yhteiskehittäminen yritysten kanssa. Helsingissä, Turussa ja Oulussa julkaistiin muutama kokeilu rajattuun aiheeseen ja näissä kaupungeissa kokeilut ovat jo käynnissä. Espoossa haasteteemoja oli useampi ja kokeilut Espoon suomen- ja ruotsinkielisissä oppimisympäristöissä käynnistyvät myöhemmin.

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2020 elokuun loppuun kestävä hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika-strategiaa.

Lisätietoja: Projektipäällikkö

Anna Rantapero-Laine