Espoon oppimisympäristöt kutsuvat yritykset mukaan yhteiskehittämään syksyllä 2019!

Yhteistyön tavoitteena on kehittää oppimista ja yritysten kasvua edistäviä digitaalisia ja fyysisiä tuotteita, oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä koulutuspalveluita ja oppimateriaaleja. Yhteiskehittämisen kokeilut oppimisympäristöjen kanssa alkavat syyslukukaudella 2019.

Olemme listanneet oppimisympäristöistämme nousseita haasteita ja jakaneet ne viiden teeman alle. Yhteiskehittämistä tehdään kaikissa Espoon oppimisympäristöissä (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, museot, kirjastot, tilapalvelut).

Jokaisen teeman alla on esimerkkejä mahdollisista kokeiluista, mutta myös muunlaiset ehdotukset ovat tervetulleita. Ratkaisut voivat olla valmiita tuotteita ja palveluita, mutta yhtä hyvin myös ideoita ja konsepteja kehitettäväksi yhdessä oppimisympäristön käyttäjien kanssa.

Teemat

1. Digitaalisuus, tekoäly, pelillisyys: Oppimisen iloa ja oivaltamista

Tavoitteena on löytää ratkaisuja oppimisen suunnitteluun ja oppimisen näkyväksi tekemiseen sekä opetushenkilökunnan osaamisen päivittämiseen ja tukemiseen. Esimerkiksi

• Kuinka teknologiat kuten AR, VR ja MR voivat lisätä ja tukea oppimista ja oivaltamista?
• Kuinka yläkoululaisten oppimisen ilo säilytetään?
• Henkilöstön osaamisen kehittäminen: palvelukokonaisuus ja yhteinen materiaalipankki
• Opetuksen suunnittelun sähköinen työkalu ja pedagoginen dokumentointi

2. Kestävä kehitys: Kuinka oppimisympäristöt ja niiden toimintakulttuuri voivat vastata nuorten huoleen ympäristön tilasta?

Tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla voidaan vastata nuorten huoleen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä ja kannustaa oppijoita toimimaan ympäristötietoisemmin. Esimerkiksi

• Miten oppimisympäristöissä voidaan lisätä tietoa ympäristöasioista ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia niihin liittyen?
• Pienten tekojen konkretisoiminen näkyväksi
• Kiinteistötietojen tuominen näkyväksi ja oppilaiden käyttöön ikäryhmät huomioiden

3. Tilahallinnan uudet ratkaisut oppimisympäristöissä: Kuinka virtuaaliset ja fyysiset tilat saadaan toimimaan yhdessä uusissa sekä nykyisissä tiloissa?

Tavoitteena on mahdollistaa oppimisympäristöjen tilojen tehokkaampi käyttö ja helppo muuntelu eri käyttötarkoituksia varten sekä eri sidosryhmien osallistaminen tilatarpeiden määrittelyyn. Esimerkiksi

• Resurssivarausjärjestelmä, jonka kautta kaikki tilavarauksiin liittyvät asiat saataisiin hoidettua
• Ratkaisut oppimisympäristöjen virtuaaliseen suunnitteluun
• Virtuaalinen kirjastotila, joka vastaa fyysistä kirjastotilaa

4. Koko kaupunki oppimisympäristönä: Kuinka oppimista ja uuden oivaltamista tuetaan oppimisympäristöillä?

Tavoitteena jatkuva oppiminen ja oppimisympäristöjen välinen yhteistyö kaiken ikäisiä kuntalaisia osallistamalla. Esimerkiksi

• Maker-kulttuurin tukeminen ja vahvistaminen koko kaupungissa
• Oppimisympäristöt, joissa vietetty vapaa-aika/oppitunti on viihdyttävä ja oivalluksia herättävä, laadukkaasti ja uutta teknologiaa perustellusti hyödyntävä
• Kulttuuriympäristön tuominen lähelle ja kiinnostavaksi, historia eläväksi myös muualla kuin aidoilla tapahtumapaikoilla
• Kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön tukeminen ja vahvistaminen

5. Ketterät ratkaisut oppimisen ja osaamisen tukemiseen: Kuinka yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan edistää oppimisympäristöissä?

Tavoitteena on taata oppijoille mm. kielellisten oikeuksien sekä osallistumisoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. Esimerkiksi

• Kuinka opettajaa tuetaan hahmottamaan oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tilanteet?
• Miten lasten turvallisuutta tuetaan some-maailmassa?
• Osallisuus ja vaikuttaminen: mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseen ja sen suunnitteluun
• Uuden oppiminen myös oppilaille, joilla oppimiseen liittyy haasteita. Kuinka erityisen tuen lasten oppimista tuetaan oppimistilojen esitystekniikan ja päätelaitteiden avulla?
• Sukupuolisensitiiviset ratkaisut tyttöjen innostamiseksi matemaattisten ja teknisten aineiden pariin
• Kielitaidon puutteesta johtuvien vuorovaikutuksen ja oppimisen haasteiden selättäminen

Hae mukaan!

Ilmoittautua voi suoraan hakulomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/349F97E0F15FBA86

Ilmoittautuneet yritykset ja oppimisympäristöjen toimijat tullaan kokoamaan yhteen syksyllä 2019, jolloin käynnistetään yhteiskehittämisen kokeilut.

Kaikki Espoon oppimisympäristöissä toteutettavat yhteiskehittämisen kokeilut ovat vastikkeettomia.

Rakennusalalla on siirrytty hyödyntämään entistä enemmän uusia digitaalisia työkaluja. Oppilaitokset ovat myös mukana tuomassa tulevaisuutta rakennustyömaille ottamalla opetuskäyttöön Fluent Progressin kehittämiä sovelluksia, joiden avulla rakennustyömaiden tehokkuutta voidaan parantaa. Opetustyössä Turun Ammattikorkeakoulu ja Turun ammatti-instituutti toimivat yhteistyössä ja yhteistyökumppaneina toimii myös yrityksiä, mm. Skanska ja YIT.

–      Olemme testanneet Fluent Progressin sovellusta ensimmäisen kerran syksystä 2018 rakennustuotannon johtamisen opintojaksolla. Kokemukset sovelluksesta olivat hyviä ja jatkossa sovellusta on tarkoitus hyödyntää mm. Työmaasuunnittelun ja – tuotannon suunnittelumenetelmät -opintojaksoilla tehtävissä erilaisissa projekti- ja harjoitustöissä, kertoo Karelian ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opinto-ohjaaja Janne Väätäinen.

Nykyteknologian hyödyntäminen opetustyömailla

Turun, Metropolian ja Karelian ammattikorkeakoulujen rakennusmestari- ja rakennusinsinööriopiskelijat hyödyntävät Fluent Progressin digitaalisia työkaluja opetuksessa. Turun ammattikorkeakoulussa sovelluksilla on tehty oppilastyönä Turun ammatti-instituutin opetustyömaalle aikataulut, joiden pohjalta rakentamista johdetaan ja seurataan. Turun ammatti-instituutin rakennusalan opiskelijat tekevät itse rakennustyöt osana koulutustaan.

Turun ammattikorkeakoulussa sovellusten oppilaitoskäyttö on osa 6Aika: Tulevaisuuden Älykkäät Oppimisympäristöt -hanketta, joka hyödyntää älykkäitä fyysisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöihin liittyviä palveluita, tuotteita ja teknologioita. Projekti on suuri ja osa EU-hanketta, jonka aikana kehitetään ratkaisuja mm. digitaalisten työkalujen tiimoilta ja hyödynnetään uutta teknologiaa kehittävien yritysten innovatiivisia ratkaisuja.

–      Yhteistyömme lähti hyvin alkuun keväällä 2019, kun aloimme hyödyntämään Fluent Planner -sovellusta Yli-Maarian opetustyömaalla yhdessä Turun ammatti-instituutin kanssa. Käytännössä sovelluksen avulla luotiin aikataulusuunnitelmat työmaalle. Suunnitelmissa on tarkoitus lähteä syventämään ja miettimään parhaita tapoja käyttää Fluent Construction -sovelluksia mm. Tuotannonsuunnittelu- ja ohjausjaksolla sekä Tehtävänsuunnittelu- ja aikataulu -jaksoilla. Haluamme hyödyntää sovelluksia oppilaiden projektitöissä käytännöntasolla, kertoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Keiramo yhteistyön kulusta.

–      Fluent Construction -sovellusten tietokantapohjaisuus mahdollistaa tiedon helpon hallinnan. Opetuskäytössä tämä on erityisen hyödyllistä, esimerkiksi harjoitustöistä ei tarvitse tehdä sekalaisia tiedostoja, joita hallitaan useilla eri alustoilla, nyt riittää, kun ohjaaja kirjautuu oppilaan harjoitustyömaalle ja tarkastaa tehdyn työn suoraan sovelluksessa, jatkaa Keiramo.

Pääkaupunkiseudulla sijaitseva Metropolia ammattikorkeakoulu hyödyntää Fluent Progressin sovelluksia rakennustekniikan opinnoissa.

–      Fluent Progress kävi pitämässä meille kattavan 3-päiväisen workshopin keväällä 2019. Toistamme käytännönläheisen workshopin myös alkavalla lukukaudella, kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mika Lindholm.

–      Olemme innoissamme alkaneesta yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Sujuva alkanut yhteistyömme on hieno esimerkki siitä, miten yritykset ja oppilaitokset rakentavat yhdessä digitaalista tulevaisuutta, toteaa Fluent Progressin toimitusjohtaja Marjo Danielsson.

Pilvipalveluna toimiva Fluent Construction on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta keskenään integroidusta sovelluksesta:Fluent Planner, Fluent Go! ja Fluent Fix.

Fluent Progress on 17 asiantuntijan teknologiayritys, joka tarjoaa ja tuottaa digitaalisia palveluita rakennus- ja infra-alalle. Fluentin ratkaisut mahdollistavat monimuotoisen mobiililaitteilla tapahtuvan sähköisen tiedonkeruun, tallennuksen, analysoinnin ja tiedonsiirron eri järjestelmien välillä. Tavoitteena on mahdollistaa toimivampi tulevaisuus teknologian avulla. Toimistot sijaitsevat Joensuussa sekä Espoossa. 

www.fluentprogress.fi

Nopeat kokeilut on yrityksille suunnattu tarvelähtöinen, fasilitoitu tuotekehityskokonaisuus Helsingin kaupungin kouluissa. Sen kesto on korkeintaan neljä kuukautta. Juridisesti jokainen nopea kokeilu on kokeiluhankinta, josta laaditaan oma sopimus.

Nopean kokeilun perustana on koulujen yritysten tarve eli tuotteiden kehittäminen yhdesäs loppukäyttäjien kanssa. Nopeat kokeilut rakentuvat markkinakysynnän varaan eli kokeilun käynnistää haaste palvelun loppukäyttäjiltä. Haaste muotoillaan opettajien ja oppilaiden kanssa. Näin haaste on signaali yrityksille kouluissa tarvittavista ratkaisuista ja kohdatuista haasteista. Yritysten ja koulujen väliltä on puuttunut tällainen tiedon silta – ei ainoastaan Suomesta, vaan myös globaalisti.

Nopeaan kokeiluun valitaan yritykset, joiden tarjoukset vastaavat parhaiten haasteeseen ja jonka tuotteita tai liiketoimintaa nopea kokeilu vie parhaiten eteenpäin. Valinnassa ovat mukana opettajat ja oppilaat Helsingin kaupungin peruskouluista ja lukioista. Viime kädessä tuotteen ottaminen kehitettäväksi on heidän päätöksensä.

Kokeilun aluksi sovitaan yhdessä kokeilun tavoitteet, vastuunjako ja aikataulu. Kokeilu on erittäin käyttäjälähtöinen: haasteen lisäksi kehitettävää tuotetta käytetään autenttisessa käyttöympäristössä.

Yritykset saavat kokeilusta referenssin, käyttäjäkokemuksia sekä pääsevät vaihtamaan kokemuksia muiden nopeita kokeiluita tekevien yritysten kanssa. Tämä yhdistelmä vauhdittaa yritysten kykyä siirtyä kohti vientiä. Kouluille nopeat kokeilut antavat mahdollisuuden kokeilla uusia tuotteita, jotka perustuvat koulujen itse esille tuomiin tarpeisiin. Kokeilujen kautta koulut pääsevät myös mukaan arvioimaan ratkaisuiden käytettävyyttä ja pedagogista vaikuttavuutta.

Hyödyt yritykselle:

1. Saat aitoa käyttäjäpalautetta ja asiakasymmärrystä
2. Voit testata, kehittää, kokeilla ja löytää uusia kumppanuuksia
3. Kokeilun koordinoi kaupunki puolestasi
4. Saat näkyvyyttä kaupungin tilaisuuksissa ja viestintäkanavissa
5. Saat käyttää Helsinkiä referenssinä kaksi vuotta
6. Nopeat kokeilut ovat juridisesti hankintoja, joten kasvatat omaa ymmärrystäsi julkishallinnon hankinta- ja sopimuskäytännöistä

Superlaiffi – liikkumisen edistäminen koulukontekstissä

Supelaiffin kokeilun tavoitteena on saada tietoa ja kokemusta, mitkä auttaisivat päättämään, kannattaako yrityksen tehdä oma sovellus uudelle asiakasryhmälle – alle 16-vuotiaille. Nopean kokeilun aikana tuotettan käytetään osana kahden alakoululuokan liikunnan opetusta. Tuotetta yhteiskehitetään Tehtaankadun ala-asteella.

Superlaiffi | Lataa kokeilun loppuraportti

4 Feet Under –Subsoccer-pelin kehittäminen koulun arkea tukevaksi

Nopean kokeilun tavoitteena on kerätä tuotteesta käyttäjäkokemuksia, jotta pelin ominaisuudet tukisivat entistä paremmin koulun arkea ja lisäisivät nuorten fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Peliä yhteiskehitetään osana koulun välituntitoimintaa sekä oppitunteja Jätkäsaaren peruskoulussa.

Subsoccer |

Kasviportaat Oy – vesiviljelyjärjestelmän kehittäminen koulun opetukseen soveltuvaksi

Nopean kokeilun tavoitteena on kehittää Supragarden-vesiviljelyjärjestelmää koulun eri oppiaineiden opetukseen soveltuvaksi.  Konkreettisena tavoitteena on kehittää tuotteesta selkeät myytävät konseptit opetuskäytössä eri luokka asteille. Tuotetta yhteiskehitetään Aurinkolahden, Hiidenkiven ja Jätkäsaaren peruskouluissa sekä Luonnontiedelukiossa.

Supragarden |

Yritykset kevätlukukaudella 2019

Nopeiden kokeilujen ohjelma sai jatkoa, kun Helsingin kouluissa käynnistettiin seitsemän uutta kokeilua. Syksyllä julkaistiin kolme haastetta, ja parhaiden ehdotusten joukosta opettajat ovat nyt valinneet yritykset, joiden kanssa nopeita kokeiluja ryhdytään toteuttamaan maalis-toukokuussa 2019 helsinkiläisissä kouluissa ja lukioissa.

1. Haaste: Lean Teaching – Opettajan työajan tehokkaampi käyttö

     Rouhia Oy – automaattinen tarkistin kieltenopetuksessa

Nopeassa kokeilussa Rouhia kehittää kielenopetustyökaluaan Reactoredia yhdessä Helsingin opettajien kanssa. Tavoitteena on erityisesti tuotteen automaatio-ominaisuuksien testaaminen sekä koetyökalun kehittäminen. Tuotetta kokeillaan osana perus- ja lukio-opetusta.

Tuotetta yhteiskehitetään Pakilan ja Käpylän peruskouluissa sekä Etu-Töölön ja Alppilan lukioissa ja Aikuislukiossa.

Reactored | Lataa kokeilun loppuraportti

     Four Ferries Oy – matematiikan tehtävien automaattista tarkistusta

Kokeilussa halutaan ensisijaisesti nähdä miten oppilaat ja opettajat käyttävät tarkistinta, sekä kokeilla miten sen käyttö vaikuttaa oppilaan edistymiseen, ymmärrykseen ja itsetuntoon. Ihan uutena asiana Four Ferries kokeilee koe- ja jaksotestityökalua. Kokeilussa selvitetään, voidaanko opettajan kuormaa vähentää, jos formatiivisen arvioinnin myötä tulevat jaksotestit tarkistetaan automaattisesti.
Tuotetta yhteiskehitetään Aurinkolahden peruskoulussa, Helsingin aikuislukiossa ja Etu-Töölön lukiossa.

4Ferries | Lataa kokeilun loppuraportti

     Cauha Care Solutions Oy – vaikuttavuutta yhteisölliseen opiskelijahuoltoon

Kokeilun tavoitteena on yhteiskehittää yrityksen Climate-kyselyn vaikuttavuutta koulun yhteisöllisessä opiskelijahuollossa erityisesti tulosten hyödyntämisen ja opiskelijahuoltotyön tehostamisen näkökulmasta. Ilmapiirikyselyä käytetään osana ryhmien ohjausta ja kokeilun aikana tuotteeseen kehitetään uusia vuorovaikutusominaisuuksia.
Tuotetta yhteiskehitetään Sibelius-lukiossa ja Etu-Töölön lukiossa

Cauha Care Solutions Oy | Lataa kokeilun loppuraportti: pitkä versio, tiivis versio

2. Haaste: Oman oppimisen näkyväksi tekeminen

     Happia Oy – osaamisen kertyminen näkyväksi pelillä

Happian tavoitteen on kehittää prototyyppi Trilliant Tracker –pelistä, jonka kautta oppilaan hankkima osaaminen niin koulussa kuin koulun ulkopuolella visualisoidaan. Käytännön toteutuksessa prototyyppiä kehitetään osana medialinjalaisten opintoja. Onnistuessaan ratkaisu vastaisi useisiin uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin ja siten liiketoimintapotentiaali on iso.
Trilliant Trackeriä yhteiskehitetään Hiidenkiven peruskoulussa.

Happia | Lataa kokeilun loppuraportti

     Qridi Oy – lisää vuorovaikutusta oppimisen seurantaan ja arviointiin

Yrityksen tavoitteena on viedä arviointityökaluaan entistä vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Tämä kehitystyö halutaan toteuttaa tiiviissä vuorovaikutuksessa opettajien ja loppukäyttäjien kanssa ja tavoitteena on parantaa tuotteen kommunikointiominaisuuksia opettajien ja oppilaiden välillä.
Tuotetta yhteiskehitetään muun muassa Lemmilän ja Outamon kouluissa sekä Hoplaxskolanissa.

Qridi | Lataa kokeilun loppuraportti

3. Haaste: Babel Fish – Kieli ja käännösteknologia opetuksen tukena

     Ääni Company Oy – automaattinen sanelutekstitys

Kokeilun tavoitteena on testata ja kehittää eteenpäin Ääni Companyn suomenkielisen puheen automaattisen tekstityksen työkalua opetustilanteissa. Mahdollisia erityisryhmiä, joiden kohdalla työkalun tuomaa lisäarvoa ja siten liiketoimintapotentiaalia tutkitaan ovat huonokuuloiset, autismin kirjon oppilaat, maahanmuuttajataustaiset oppilaat, sellaiset oppilaat, joilla on vaikeuksia vastaanottaa auditiivista informaatiota sekä kuurot työntekijät henkilöstökokouksissa.
Tuotetta yhteiskehitetään Kallion lukiossa ja Pitäjänmäen peruskoulussa.

Ääni Company | Lataa Ääni Companyn loppuraportti

     Rouhia – S2-opetuksen kehittäminen

Kokeilussa validoidaan Reactored -kielenopetustyökalun lanseerausvaiheessa oleva S2-opetuksen kokonaisuus sekä edelleenkehitetään sitä käyttäjälähtöisesti.
Tuotetta yhteiskehitetään Jätkäsaaren ja Torpparinmäen peruskouluissa, Helsingin aikuislukiossa ja Alppilan lukiossa.

Reactored | Lataa kokeilun loppuraportti

Kokeilujen oppeja jaetaan

Kaikkien kokeiluiden oppeja jaetaan yhteisissä tilaisuuksissa vuoden 2019 aikana. Lisäksi jokaisesta kokeilusta laaditaan julkinen loppuraportti Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen kotisivuille. Tiedon levittämisen tavoitteena on julkisen ja yksityisen välisen yhteistyön toimintamallien leviäminen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Nopeiden kokeiluiden ohjelman ensimmäiseen kierrokseen valitut yritykset yhteiskehittävät tuotteitaan Helsingin kaupungin koulujen kanssa syyslukukaudella 2018 seuraavasti:

1. haaste: Miten kehittää arviointia ja palautteen antamista kouluissa?

Vertaisarviointia digitaalisella palvelulla

Oppimisen Talo on digitaalinen palvelu, joka tuo avainpedagogiikat arkeen. Oppimisen Talon visuaalinen ilme avaa opetussuunnitelman tavoitteet kokonaisuutena niin oppilaalle itselleen kuin myös opettajalle sekä huoltajille. Kokeilussa Oppisen Taloa käytetään vertaisarviointiin.
Oppimisen Talo | Lataa Oppimisen Talon (Kasvan) loppuraportti

Oppilaiden näkemykset mukaan oppimisalustan tuotekehitykseen

Claned on pilvipohjainen oppimisalusta, joka yhdistää tekoälyä, yhteistoiminnallista oppimista ja pedagogiikkaa. Kokeilussa Claned hankkii palautetta oppimisalustastaan ja oppilaiden näkemystä tuotekehitykseen. Käytännön toteutuksena on tiedonhakuun liittyvä kokonaisuus sekä alustan tekninen yhteiskehittäminen osana teknologialinjalla opiskelevien 7.-luokkalaisten äidinkielen ryhmän kanssa Aurinkolahden peruskoulussa.
Claned | Lataa Clanedin kokeilun loppuraportti

2. haaste: Miten hyödyntää koulun ulkopuolisia oppimistiloja?

Oppimaan koulun ulkopuolelle

CoReorientin palvelun oli tarkoitus auttaa opettajia löytämään uusia tiloja opetukselle myös koulun ulkopuolisissa tiloissa. Opettajat kuitenkin toivoivat ulkopuolisten tilojen käytön sijaan mahdollisimman vaivatonta tapaa hallita koulun omien tilojen varauksia, ja koulun johto kaipasi lisäksi hyvää seurantaa, jolla vähennettäisiin tilojen vajaakäyttöä, joten CoReorientin palvelu muokattiin näiden toiveiden mukaiseksi.

Tuotetta yhteiskehitettiin Kalasataman peruskoulussa.
CoReorient | Lataa CoReorientin loppuraportti

Käyttäjälähtöistä tilapalvelun muotoilua

Muotoilutoimisto Uhcun kokeilussa tavoitteena on muotoilla käyttäjälähtöinen toimintatapa, jolla opettajat löytävät tiloja opetuskäyttöön koulun ulkopuolelta. Kokeilussa on mukana Ressun peruskoulu.

Lataa Uhcun kokeilun loppuraportti

3. haaste: Mitä immersio, lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus voivat tarjota opetukselle?

Oppimisalustana globaali tarinamaailma

Lyfta-alusta tarjoaa opettajien ja oppilaiden käyttöön digitaalisen oppimisen alustan. Lyftan globaalin tarinamaailman uuden version ominaisuuksia yhteiskehitetään ja tuotteen pedagogista vaikuttavuutta validoidaan. Lisäksi kokeillaan Lyftan tarinoiden soveltumista Hiidenkiven peruskouluun syksyllä 2018 valmistuvaan immersiiviseen huoneeseen. Tuotetta yhteiskehitetään Kalasataman ja Hiidenkiven peruskouluissa.
Lyfta | Lataa Lyftan kokeilun loppuraportti

Sosioemotionaalisten taitojen opettelua lisätyssä todellisuudessa

3DBear tukee sosioemotionaalisten taitojen oppimista lisätyn todellisuuden (AR) avulla. Uutta konseptia yhteiskehitetään opettajien ja oppilaiden kanssa Jätkäsaaren peruskoulussa.
3DBear | Lataa 3DBearin kokeilun loppuraportti

Historian opetusta virtuaaliympäristössä

Zoan selvittää kokeilussaan, miten virtuaaliympäristö (VR) vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja millaiset oppilaat menestyvät VR-tehtävissä. Käytännössä 7.-luokkalaiset kokeilevat Porvoon valtiopäiviä ja Helsingin Senaatintoria 1800-luvun alussa esittävää VR-ympäristöä osana historian opetustaan. Kokeilu toteutetaan Aurinkolahden ja Ressun peruskouluissa.
Zoan | Lataa Zoanin kokeilun loppuraportti

4. haaste: Kuinka tukea sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä koulussa?

Positiivista kasvatusta digipalvelulla

Positiivisen CV:n kokeilussa opettajat perehdyttiin positiiviseen kasvatukseen, minkä jälkeen opettajat ottivat Positiivinen CV -tuotteen käyttöön, ja tuotetta yhteiskehitettiin oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa. Samalla pyrittiin löytämään tapoja havaita ja dokumentoida monipuolista osaamista paperiselle ja sähköiselle alustalle. Tuotetta kehitettiin Kalasataman ja Jätkäsaaren peruskouluissa.
Positiivinen CV | Lataa Positiivinen CV -kokeilun loppuraportti

5. haaste: Miten kehittää lukiolaisten työnhakutaitoja?

CV:n tekoa ja työkeikkoja lukiolaisille

Work Pilotsin kokeilussa lukiolaiset oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan, luomaan itselleen digitaaliseen CV:n Work Pilotsin alustalle sekä halutessaan tekemään alustan kautta välitettäviä työkeikkoja, joista maksetaan palkkaa. Yrityksen tavoitteena on kokeilun kautta oppia, miten alusta voisi paremmin auttaa lukiolaisia työnhaussa ja työelämätaitojen kehittymisessä. Kokeilua on toteutettu yhteistyössä Helsingin kuvataidelukion, Work pilotsin sekä 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja Tunne Työ-hankkeiden kanssa yhdessä.

Work Pilots | Lataa Work Pilotsin loppuraportti

Työnhakuun tukea aikuislukiolaisille

Uniikkiura räätälöi työnhakijoille suunnatun HR Help -palvelun vastaamaan aikuislukion opiskelijoiden ja opinto-ohjauksen tarpeita. Palvelusta pyritään saamaan mahdollisimman itseohjautuva. HR Help -palvelua yhteiskehitetään Helsingin aikuislukiossa osana opinto-ohjausta.
Uniikkiura | Lataa Uniikkiuran kokeilun loppuraportti

Suomalainen ohjelmistoalan yritys Fluent Progress on aloittanut oppilaitosyhteistyön Turun AMK:n sekä Metropolia ja Karelia ammattikorkeakoulujen…

Hankkeemme päättyi 30.11.2020. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja hankkeeseen osallistuneille tahoille! Verkkosivut pysyvät auki 30.11.2022 saakka, mutta niitä ei enää päivitetä.

TinyApp-palvelu on helppokäyttöinen varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunniteltu sovellus, jota voisi kutsua vaikka pedagogiseksi assistentiksi. HelsinkiNYC International…

Perinteinen luokan edessä tapahtuva opetus on vähentynyt ja oppijasta itsestään on tullut aktiivinen toimija, joka…

Kokosimme kertyneet yhteiskehittämisen opit käsikirjan muotoon. Tutustu oppaaseen täällä ja lataa se omaksi!

Haluatko tietää, miten GDPR vaikuttaa yrityksesi yhteistyötoimintaan kaupungin ja erityisesti koulujen ja päiväkotien kanssa? Tervetuloa mukaan tietosuoja-aamuun perjantaina 4.9. kello…

Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen liiketoiminnan kilpailukyvyn vahvistajana Koulutus järjestetään virtuaalisena. Jokainen osallistuja saa postitse palvelumuotoilun työkalusetin valitsemaansa osoitteeseen. Osa 2: Syventävä…

Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen liiketoiminnan kilpailukyvyn vahvistajana Osa 1: Perusteet ja tutustuminen työkaluihin Koulutus järjestetään virtuaalisena. Jokainen osallistuja saa postitse palvelumuotoilun…

Tule innostumaan yhteiskehittämisestä ja saamaan näkemystä siitä, miten yhteiskehittäminen voi tukea sekä opetusta ja oppimista että yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Koulutus…

Yritysvalmennus: Kotimaan myynti ja markkinointi edu-yrityksissä Koulutus on muutettu online-koulutukseksi. Ilmoittauduttuasi saat linkin koulutukseen. Aika: Tiistai 5.5.2020 kello 9-16:30 Paikka:…

Tule innostumaan yhteiskehittämisestä ja saamaan näkemystä siitä, miten yhteiskehittäminen voi tukea sekä opetusta ja oppimista että yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Mitä:…

Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen liiketoiminnan kilpailukyvyn vahvistajana Aika: 10.2.2020 klo 9-16 Paikka: A Grid, Mordor, Otakaari 5, Espoo Ilmoittautuminen Koulutuksen tavoitteena…

Yritysvalmennus: IP-asioiden hallinta edu-yrityksille Aika: keskiviikko 22.1.2020 klo 9:00 – 16:00 Paikka: EMMA, Ahertajantie 5, Espoo Ilmoittautuminen ja lisätiedot Koulutus…

Yritysvalmennus: Kotimaan myynti ja markkinointi edu-yrityksissä – tulossa huhtikuussa Espoossa.

Espoolaisen Juvanpuiston koulun ja turkulaisen Yli-Maarian koulun 1.-2. luokkalaisia on osallistunut opettajiensa johdolla kyberturvallisuutta käsittelevän pelin kehittämiseen. Pelin kehitys on…

Helsingin ensimmäinen EAC-kokeilu Pihlajamäen ala-asteella on sujunut hyvin ja Digiseikkailu on saanut runsaasti käyttäjäkokemusta oppimateriaalin kehittämiseksi. Opettajat arvostavat erityisesti tuotteen helppokäyttöisyyttä ja tarinallisuutta.

1.11.2019 | Raigo Megerild

Digiseikkailun suosittu Laama-peli, jossa harjoitellaan näppäintaitoja.

– Laama -peli on aivan hitti! Visuaalisuus ja hauskat hahmot saavat oppilaat innostumaan, kertoo Pihlajamäen ala-asteen resurssiopettaja Amalia Astikainen.

Pihlajamäen ala-asteen koulussa on yhteiskehitetty kuluvana syksynä Digiseikkailu –nimistä tuotetta. Tuote on mottonsa mukaisesti uuden lukutaidon aapinen: alakoululaiset oppivat, että pupun korvat ja mato (ctrl + alt + del) avaa kirjautumissivun ja ison alkukirjaimen saa kun painaa shiftiä samaan aikaan. Tuotteen hahmot ja tarina käsittelevät myös abstrakteja aiheita kuten sanavapautta, ikärajoja, nettikettiä sekä empatiataitoja.

Yhteiskehittämisen aikana kiinnostuneet opettajat ovat saaneet ilmaiseksi käyttöönsä Digiseikkailun oppimateriaalit sekä oppimispelit ja -tehtävät. Samaan aikaan yritys on saanut palautetta ja kehittämisideoita. Yhteiskehittäminen on osa Helsingin elinkeino-osaston EAC-kokeiluita, joissa uusille opetusalan tuotteille pyritään hankkimaan aito kehittämisympäristö kaupungin kouluista.

– Kokeilun aikana olemme kehittäneet esimerkiksi teknisiä ominaisuuksia, kuten lyhentäneet latautumisaikoja. Lisäksi olemme julkaisemassa Digiseikkailun empatiapolkua, joka on osa valtakunnallista Empatiapakkaus-kampanjaa. Peliä on testattu tässä EAC-kokeilussa, kertoo yrittäjä ja koulun opettaja Marjo Paappanen.

Opettajat arvostavat hyvän tarinan ja hahmojen lisäksi myös helppoutta. Digiseikkailun materiaali on hyvin jäsennelty ja oppilaille helppo käyttää. Opettajat voivat olla varmoja, että materiaalissa käydään läpi ne asiat, jotka opetussuunnitelma edellyttää.

– Vaikka en ollut nähnyt sivustoa, niin pystyin hyppäämään mukaan ja käyttämään Digiseikkailua, sillä se oli niin helppoa, kertoo 2.-luokkaa opettava Krista Kara. Helsingin yliopiston opettajaopiskelijat Maija Jonkka ja Annika Laukkanen komppaavat ja kertovat, että opettajakoulutuksessa käsitellään tieto- ja viestintäteknisten taitojen opettamista, mutta esimerkiksi näppäintaitojen opettamista sivutaan vain vähän.

Digitaalisten taitojen opettaminen alakoululaisille sai uutta vauhtia vuosien 2014-2016 opetussuunnitelman uudistuksesta. Tämä osaltaan edisti Digiseikkailun kaltaisten tuotteiden markkinan syntymistä. Ennen Digiseikkailua, opettajat käyttivät tieto- ja viestintätaitojen opettamiseen esimerkiksi aapisten ja oppikirjojen lisälehtiä, jotka koetaan aika ankeaksi materiaaliksi verrattuna Häsän, Tweetyn, Laaman ja muiden Digiseikkailun hahmojen tarinoihin.

Digiseikkailun oppimateriaalin etusivu.

– Suurin osa maailmalla tuotettavasta oppimateriaalista jää käyttämättä. Me ollaan yritetty ratkaista tätä pulmaa sillä, että materiaalin pitää puhutella ennen kaikkea lasta. Lapset rakastavat eläinhahmoja ja heistä on kihelmöivää pohtia mitä seuraavaksi tapahtuu, kertoo Paappanen.

– EAC-kokeilun myötä olemme saaneet tukea tuotekehitykseen: vasta luokassa huomaa, mitkä asiat toimivat ja mitä pitää muuttaa. Koodaan itse, joten pystyn joustavasti muokkaamaan tuotetta, kun huomaan, että lapset eivät löydä jotakin painiketta tai käytettävyydessä on muuta parannettavaa, Paappanen lisää.

Digiseikkailu tekee yhteistyötä myös oululaisen Breikkeri tuotteen kanssa. Breikkerin hahmoja seikkailee muutamassa Digiseikkailun pelissä opettamassa tunnetaitoja.

-Hyvää naisyrittäjien synergiaa ja mahdollisimman hyvää oppimateriaalia, Paappanen naurahtaa.

Digiseikkailusta lisää tietoa www.digiseikkailu.com.

Digiseikkailun empatiapolku on verkossa ilmaiseksi kaikille suomalaisille kouluille tarjottavat interaktiivinen oppimismateriaali, jossa harjoitellaan empatiataitoja. Peli julkaistaan 15.11.2019 osoitteessa www.digiadventurers.com   

Artikkelissa mainittujen henkilöiden lisäksi jutun kirjoittamisen yhteydessä haastateltiin opettajia Suvi Anttosta ja Johanna Timosta Pihlajamäen ala-asteen koulusta.

Äänieristetyt työtilat

Frameryn äänieristettyjä työtiloja oli testattavana lukiossa, yläkoulussa ja päiväkodissa. Tilojen käyttöastetta seurattiin sensoreilla ja niistä kerättiin palautetta havainnoimalla sekä palautekyselyillä. Tavoitteena oli saada palautetta tuotteesta sekä kehittää sen käyttömahdollisuuksia opetustilanteissa.

Lue koko kokeilun loppuraportti täältä

frameryacoustics.com

Perinteinen luokan edessä tapahtuva opetus on vähentynyt ja oppijasta itsestään on tullut aktiivinen toimija, joka oppii päivän aikana monella eri…

Älykäs oppimisympäristö voidaan kokea myös taiteen ja luovuuden kautta. Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukaan käsityö kannustaa erilaisilla työtavoilla lapsia ja nuoria…

Aika: maanantaina 4.5. klo 9-12.30

Koronakriisi on vaikuttanut monen yrittäjän arkeen ennennäkemättömällä voimalla. Myös koulutusteknologiaa kehittävät yritykset ovat monella tapaa uuden edessä. 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt-hanke yhteistyössä xEdu-kiihdyttämön kanssa järjestää edtech-yrittäjille tarkoitetun työpajan, jossa kootaan oppeja kriisistä selviämiseen, annetaan perustietoa kansainvälisestä myynnistä tämän poikkeuksellisen ajan keskellä sekä kootaan perustietoa eri rahoitusinstrumenteista.

Kaikissa moduuleissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja erityisesti moduulit 1 ja 2 ovat erittäin osallistavia.

Työpajan ensisijainen kohderyhmä ovat eri vaiheissa olevat edtech-yritykset ja koulutusalalla toimivat yrittäjät. Myös edtech-alalla toimivat asiantuntijat voivat osallistua työpajaan. Työpaja pidetään pääosin suomeksi (osa puheenvuoroista tosin englanniksi) ja on osallistujille maksuton. Puhujien esittelyt löytyvät kutsun lopusta.

Ilmoittaudu mukaan täällä.

Ohjelma 4.5.2020:

8:50-9:00 Kirjautuminen ja tekniikan tarkastus 9:00-9:05 Tervetuloa & työpajan aikataulu, puheenvuorojen jakamisen käytäntö ja muut toteutukseen liittyvät asiat

9:05-10:00 Aihe 1: Pohdinta johtamisesta ja jaksamisesta edtech-yrittäjänä Covid19-aikana, Hilkka Alatalo-Korpi

10:00-10:15 tauko

10:15-11:15 Aihe 2: Myynti ja kansainvälistyminen Covid19-aikana, Juha Merinen

11:15-11:30 tauko

11:30-12:30 Aihe 3: Rahoitus Covid19-aikana: alustukset + paneelikeskustelu

• yksinyrittäjät ja alle 5 hlöä työllistävät yritykset, Mia-Stiina Heikkala
• yli 5 hlöä työllistävät yritykset, Piia Moilanen
• How does Covid19 affect edtech VC investing?, Will Cardwell

Fasilitoija: xEdu

Puhujien esittely:

Hilkka Alatalo-Korpi
Olen Hilkka Alatalo-Korpi, kokenut start-up-yrittäjien coach (edtech) ja esimiesten kouluttaja. Olen coach, fasilitoija ja ajatusten herättäjä. Tässä kontekstissa haluaisin pohtia sitä, miten työ voi sujua ja miten saadaan fokus pidettyä, vaikka punnuksia ja vastavoimia on paljon. Puhun ajattelusta, vaihtoehdoista, luovuudesta ja oivalluksesta. Annan ajatuksia johtamiseen juuri nyt ja ohjaan pohtimaan, miten tiimistä voi tulla tehokas ja kehittyvä. Hyviä ajatuksia aina, mutta juuri nyt on tärkeää päästä katsomaan eteenpäin, kun voimat vievät helposti väärään suuntaan. Työotteeni näkyy sivuilla www.haknova.com

Juha Merinen
Juha Merinen on erittäin kokenut kansainvälisen liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin sekä kehittämisen että johtamisen asiantuntija lähes 30 vuoden kokemuksella. Juha on analysoinut, kehittänyt, toteuttanut ja johtanut lukuisia strategisia kansainvälisen myynnin kehitysprojekteja ja toimintamalleja. Juhan erityisosaamisalueita ovat strategisten kumppanuuksien sekä yhteistyö- ja jakeluverkostojen kehittäminen, kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin strategisten kumppanuusohjelmien rakentaminen sekä haastavien myynnin toimintamallien konseptointi.

Mia-Stiina Heikkala
Olen Mia-Stiina Heikkala, Helsingin kaupungin uudet yritykset edtech- kasvuyritysten neuvoja. Autan asiakasyrityksiäni kasvamaan ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja verkostoja. Tässä työpajassa kerron pienten, alle 5 henkeä työllistävien yritysten mahdollisuuksista rahoitusmahdollisuuksista tässä poikkeustilanteessa.

Piia Moilanen
Piia Moilanen on Business Finlandin asiantuntija, joka vetää nykyään Opetusteknologia alustataloudessa -kampanjaa.

William Cardwell
William Cardwell is partner at Courage Ventures Funds, impact-focused VC with several edtech startups in their portfolio and a chairman of xEdu, an edtech accelerator with 70 edtech startup portfolio. Currently his main occupations are investing (including edtech sector), teaching entrepreneurship and finances at Kenan-Flagler Business School at University of North Carolina-Chapel Hill, Aalto University Executive Education and Helsinki School of Business, and consulting in various startup and entrepreneurship matters. He has extensive experience in financing, founding and managing companies, investing and developing entrepreneurship education.

Edtechkansainvälistyminenmyyntipoikkeusaikarahoitustyöpaja

Tule kuulemaan ja keskustelemaan kokemuksista uusien oppimisympäristojen suunnittelussa ja käytössä! Koulutuksen ja opetuksen käynnissä oleva merkittävä muutos luo tarvetta uudenlaisille käyttäjalähtöisille ja kestäville oppimisymparistöille käsittäen niin tilat, käytettävät välineet kuin toiminnan ja toimintakulttuurin.

Tämä avaa yrityksille uusia liiketoiminta- ja tuotekehitysmahdollisuuksia.

Tässä tilaisuudessa perehdytään oppimisympäristöjen kehittämiseen tilojen näkökulmasta. Tulemme käsittelemään mm. sitä, miten uusien oppisen tilojen suunnittelussa voidaan huomioida yksilön ja yhteisön kasvun sekä oppimisen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Pohdimme myös, millaisia mahdollisuuksia uudet oppimisympäristöt toiminnalle tarjoavat.

Lisätiedot: johanna.pihlajamaa@oamk.fi ja anne.koskela@oamk.fi
llmoittautuminen 4.3. mennessä: https://bit.ly/2S1nZxL

Aika: 7.10 ja 27.10. klo 9-12
Paikka: verkkovalmennus (linkki ja materiaalit jaetaan osallistujille ennen koulutuspäivää)
Ilmoittaudu täällä! (Ilmoittautumisaika 29.9. klo 16 saakka)

Valmennuksen tavoitteena on ymmärtää, miten palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä voidaan hyödyntää

• uusien palveluiden/ tuotteiden kehittämisessä
• yrityksen asiakaskasymmärryksen vahvistamisessa ja
• liiketoiminnan kehittämisessä.

Valmennus sisältää käytännön harjoituksia, joiden aikana yritys pääsee mm. suunnittelemaan oman yhteiskehittämisen projektin ja rakentamaan oman yrityksen palvelupolkua.

Koulutus on ilmainen. Jokainen osallistujaa saa itselleen postitse toimitettavan palvelumuotoilun työkalupakin.

Osa 1: Perusteet ja tutustuminen työkaluihin

7.10.2020, klo 9.00-12.00

• Mitä palvelumuotoilu tarkoittaa käytännössä?
• Mitä yhteiskehittäminen tarkoittaa käytännössä?
• Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen työkalut oman yrityksen toiminnan kehittämisessä
• Yhteiskehittämisprojektin suunnittelu

Osa 2: Palvelupolut ja laadullisen tutkimuksen perusaskeleet

27.10.2020, klo 9.00-12.00

• Miten rakentaa ymmärrystä asiakaskokemuksesta palvelupoluilla?
• Mitä tarkoittaa laadullinen tutkimus ja miten yhteiskehittämällä tuotettua dataa analysoidaan?
• Kuinka palvelumuotoilulla ja yhteiskehittämisellä voidaan käytännön tasolla tehdä parempaa bisnestä?

Valmennuksen vetämisestä vastaa liiketoimintamuotoilija ja yhteiskehittämisen uranuurtaja Krista Keränen. Hän on väitellyt yhteiskehittämisestä Cambridgen yliopistosta 2015 ja kehittänyt palkittuja yhteiskehittämisen työkaluja. Keränen on myös toiminut lähes 30-vuotta yrittäjänä ja yli 10-vuotta opettajana.

Kuva: Helsinki Smart Region, Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Lisätiedot: projektipäällikkö Maiju Haltia-Nurmi, 040-552 8446, maiju.haltia-nurmi@espoo.fi

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti koulutusalan yrityksille, muttei poissuljettu muiltakaan. 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt-hankkeen yritysvalmennukset ovat de minimiksen alaista tukea. Osallistuvien yritysten tulee toimittaa de minimis -ilmoitus ennen valmennuspäivää. Kyseessä on EU-komission De minimis -asetuksen (Komission asetus (EU) N:o 1407/2013) mukainen ilmoitus, jonka valmennuksen järjestäjä lähettää yritykselle täytettäväksi ilmoittautumisen jälkeen.