Nopeat kokeilut: Miten kehittää lukiolaisten työnhakutaitoja? – Uniikkiura Oy:n kokemuksia yhteiskehittämisestä
Keväällä Helsingissä julkaistut nopeiden kokeilujen haasteet ovat olleet käynnissä syyslukukauden 2018 aikana. Yhteensä 10 yritystä on kehittänyt tuotteitaan haasteiden parissa ja jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että kokeilut ovat olleet onnistuneita ja tarvelähtöinen prosessi toimii yritysten ja tuotekehityksen näkökulmasta. Näiden kymmenen kokeilun myötä kehitetään laaja-alaisesti yritysten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa ja viedään eteenpäin nopeiden kokeiluiden konseptia kaikille yrityksille sekä laajemmin koko ekosysteemille hyödynnettäväksi.
Yksi kokeilussa mukana olleista oli lukiolaisten työnhakutaitojen kehittämishaasteeseen osallistunut Uniikkiura Oy. Elokuun yrityspäivässä Uniikkiura Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Välivehmas toivoi prosessiin osallistumisesta apua tuotteen skaalautuvuuteen ja räätälöimiseen uudelle kohderyhmälle. Yhteiskehittäminen Uniikkiuralle mahdollistui, kun kokeilupariksi nopeaan kokeiluun löytyi Helsingin aikuislukio.
Kaisa Välivehmas on ollut tyytyväinen nopeiden kokeilun prosessiin ja erityisesti yhteiskehittämisessä mukana olleeseen lukioon ja sen henkilökuntaan ja opiskelijoihin. Heti alusta saakka nopealla kokeilulla oli Aikuislukion rehtorin Niina Peltosen vahva tuki. Kokeilun aluksi perustettiin tiimi, jonka avulla kokeilua lähdettiin viemään eteenpäin. ”Kokosimme opinto-ohjaaja Iina Vileniuksen ja erityisopettaja Päivi Rantalan kanssa pilottitiimin, johon kuului erilaisissa tilanteissa olevia opiskelijoita.” Kaisa Välivehmas kertailee yrityspäivän jälkeistä kokeilun aloitusaikaa.
Vaikka odotukset olivat korkealla jo ennen prosessia, Kaisa kokee saavuttaneensa kokeilussa enemmän kuin odotti. ”Nuorten avoimuus ja aito kehittämishalu ovat olleet upeita juttuja. Työkalua on kehitetty suoraan käyttöön, se ottaa huomioon myös esimerkiksi arjen haasteet ja kiireen” Kaisa miettii.
Nopeiden kokeilujen prosessin keskiössä on yrityksen tuotteen yhteiskehittäminen. Kokemus siitä, että yritys saa käyttäjäpalautetta kokeilun myötä on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi. ”Yhteiskehittäminen on välttämätöntä. Varsinkaan digitaalista tuotetta ei voi tehdä ilman loppukäyttäjää. Sen pitää loppujen lopuksi toimia itsenäisesti ja olla äärimmäisen konkreettinen. Sen kehittäminen ei onnistu, ellei ymmärrä sen käyttäjätarpeita ja toimintaympäristöä”, Kaisa pohtii yhteiskehittämistä yrityksen näkökulmasta.
Myös opettajan näkökulmasta yhteiskehittämien prosessi saa kiitosta: ”Vakuutuin melko nopeasti siitä, että tämän tyyppinen yhteiskehittäminen hyödyttää kaikkia, niin opiskelijoita kuin meitä ammattilaisia”, opinto-ohjaaja Iina Vilenius Helsingin aikuislukiosta pohtii. Usein prosessiin mukaan lähteviä on mietityttänyt se, kuinka paljon kokeilu vie aikaa muulta. ”Tietysti etukäteen ajattelee, että tällainen vie paljon voimia ja vaatii aikaa. Minulle tapahtui kuitenkin päinvastoin, sain lisäenergiaa ja paljon uusia ajatuksia”, Iina kertaa kokemuksiaan.
Kokeilun aikana on yllättänyt se, miten lähellä koulu- ja työmaailma ovatkaan toisiaan. Lisäksi tuotteen kehittäminen monialaisessa työympäristössä yhdessä opettajien kanssa tuo arvokkaan lisän tekemiseen ja mahdollistaa eri alojen ammattilaisten tietotaidon hyödyntämisen. ”Iinan ja Päivin ammatillinen asiantuntemus ovat olleet huippuja”, Kaisa kiittelee yhteistyökumppaneitaan.
Onnistuneen kokeilun taustalla on yhteisen tahtotilan lisäksi toimiva kommunikaatio ja säännölliset tapaamiset. ”Syksyn aikana olemme porukalla vähitellen säännöllisten tapaamisten ja avoimien keskusteluiden ja työpajojen kautta hioneet HRHelpistä toimivaa oppimisen, motivoitumisen ja voimaantumisen ohjaustyökalua koulumaailmaan”, Kaisa sanoo ja korostaa luottamuksen ja keskustelun merkitystä yhteiskehittämisessä. ”Välillämme on ollut alusta lähtien vahva luottamus ja into. Meidän porukassa saa kysyä mitä vain ja vaikka kuinka monta kertaa.”
Nopean kokeilun prosessi on avannut silmät myös sille, miten laaja-alaista hyötyä yhteiskehittämisestä on ja seuraavaan kierrokseen mukaan lähteville on myös antaa vinkkejä. ”Mukaan lähtevälle haluaisin sanoa, että kannattaa bongata kaikki hyöty; verkostot, uudet työtavat, virheet, joista oppii ja se, että jo koko prosessi on hyödyllinen matka kaikille osapuolille, jos siihen antautuu. Jos lopputuloksena syntyy jotain konkreettista näin nopean kokeilun tuloksena, niin sehän on valtava bonus”, Iina Vilenius miettii.
Hankkeen antama tuki saa myös kiitosta. Sekä Kaisa että Iina kiittelevät Helsingin kaupungin yritysasiamies Raigo Megerildiä saadusta tuesta kokeilun aikana.
Kokeilun opit jaetaan avoimesti muillekin yrityksille hyödynnettäväksi. Kokeilu lisää ymmärrystä siitä, mitä liiketoimintamahdollisuuksia yrityksillä on lukiolaisten työelämätaitojen kehittämisessä ja mitkä ovat toimivat tavat kehittää kyseistä teemaa. Kokeilu toteutettiin niin sanottuna kokeilupalveluhankintana.
Lataa tästä Uniikkiuran kokeilun loppuraportti.
Seuraavat nopeiden kokeilujen haasteet ovat juuri nyt auki Helsingissä ja Oulussa. Hakuaika molemmissa kaupungeissa jatkuu 7.1.2019 saakka.
